pienoiskuva|pysty|Ruth Margareta Munck Ruth Margareta Munck (12. elokuuta 1886 Lempäälä – 30. syyskuuta 1976) oli suomalainen vapaaherratar ja sairaanhoitaja, joka tunnetaan Jääkäripataljoona 27:n toisena suomalaisena sairaanhoitajana, Schwester Ruthina sekä myöhemmin suomalaisen SS-pataljoonan sairaaloissa toimineena yhdyshenkilönä. Munck sekä jääkäripataljoonan toinen sairaanhoitaja Saara Rampanen on myös merkitty jääkäriluetteloon.Munck, Ruth (1886–1976), Kansallisbiografia

Elina Virtanen pohtii väitöskirjassaan Schwester, lotta ja maanpetturi (Sigillum 2018) mahdollisuutta, että Munck oli natsien myötäilijä. Munck ei suostunut näkemään pahuutta natsi-Saksassa tai siinä, että hän kannatti natsi-Saksaa.Jouko Juonala: Syksyllä 1944 Ruth Munck loikkasi Suomesta natsi-Saksaan ja sai tuomion maanpetoksesta. Ilta-Sanomat 2.5.2018

Perhetausta ja nuoruusaika Aateliseen Munck-sukuun kuulunut Munck syntyi vapaaherra Carl Otto Alexander Munckin (1853–1927)SVM: Museovieras ja hänen puolisonsa Natalia Ruinin (1859–1932) tyttärenä Lempäälässä Innilän kartanossa.Finlands ridderskaps och adels kalender 1956, sivu 292 Munck opiskeli Helsingin ruotsalaisessa yhteiskoulussa (8/9 luokkaa) ja kävi myös käsityökoulun Helsingissä. Ruotsin Motalassa hän suoritti talouskoulun vuosina 1903–1904. Vuonna 1908 hän aloitti Helsingissä sairaanhoitajakurssin, jolta 1910 valmistuttuaan toimi osastonhoitajana.Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938: 479.

Jääkärien ”Ruth-sisar” Munck lähti vuoden 1915 lopulla Saksaan reittiä Riihimäki–Oulu–Tornio–Haaparanta–Tukholma. Hänellä oli jo tuolloin ilmeisen hyvät yhteydet jääkäriliikkeeseen, sillä Tukholmassa häntä oli vastassa liikkeen Tukholman-edustustoon kuulunut Almar Fabritius. Fabritiuksen välityksellä hän tapasi useita korkea-arvoisia jääkäriliikkeen ja aktivistien edustajia.Munck 1939, 15–17

Munck saapui Berliiniin 6. tammikuuta 1916 ja työskenteli Berliinin yliopiston kirurgisessa klinikassa. Hänen ensimmäinen suoraan Jääkäripataljoona 27:ään liittyvä sijoituspaikkansa oli kenttäsairaala 55 Jelgavassa (Mitau), minne hän siirtyi lokakuussa 1916. Kesäkuussa 1917 oli vuorossa kenttäsairaala 404 Tukumsissa (Tukkum) ja elokuussa samana vuonna sotilassairaala 124 Liepājassa (Libau). Hänestä käytettiin pataljoonan sotilaiden keskuudessa saksalaiseen tapaan nimitystä Schwester Ruth, ’sisar Ruth’.

Sisällissota Munck saapui jääkärien pääjoukossa Vaasaan 25. helmikuuta 1918. Hän työskenteli Tampereen valloitukseen saakka sairasjunassa, jota johti saksalainen tohtori Knape. Juna toimi Tampereen seudulla.

Tampereen valtauksen jälkeen Munck siirtyi Karjalankannakselle 2. jääkärirykmentin IV pataljoonan mukana. Siellä toiminutta kenttäsairaalaa johti tohtori von Hertzen. Sodan päätyttyä Munck palasi Helsinkiin.

Munck meni vuonna 1918 naimisiin jääkäripataljoona 27:n entisen komppanianpäällikön Eduard Ausfeldin kanssa, joka oli osallistunut myös vuoden 1918 sotaan Suomessa. Liitto päättyi eroon 1921.Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938, 479. Vrt. kuitenkin: Suomen jääkärit: Elämä ja toiminta sanoin ja kuvin, toim. Jaakko Suomalainen et al. sivut 1001–1003: tässä Munck on sukunimellä Ausfeld vielä 1933.

Lottajohtaja Munck Munck otti osaa muotoaan hakevan Lotta Svärd -järjestön toimintaan alusta alkaen. Vuosina 1924–1932 hän oli Helsingin piirin I paikallisosaston puheenjohtaja sekä vuoteen 1928 asti myös järjestön keskusjohtokunnan lääkintäpäällikkö. Lotta Svärd -yhdistyksen Helsingin piirin puheenjohtaja hän oli vuosina 1931–1933.

Talvisota Talvisodassa Munck palveli Karjalankannaksella Ilmeellä, jossa toimi Etelä-Uudenmaan piirin kenttäsairaala. Sairaala siirrettiin, ja Munckin palveluspaikka vaihtui ensin Kausalaan, sitten Lapinjärvelle.Suomen jääkärien elämäkerrasto: I täydennysosa, s. 114.

SS-pataljoonan luona Saksassa Vuosina 1941–1943 Saksan itärintamalla toimi suomalainen vapaaehtoinen SS-pataljoona SS Freiwilligen-Batallion Nordost. Suomalaista SS-pataljoonaa luotaessa haluttiin eri tavoin luoda vaikutelmaa ”toisesta jääkäriliikkeestä”. Tähän sopi myös, että jääkärien Schwester Ruth antoi panoksensa sotasairaaloihin joutuneiden suomalaisten hoitamiseen. Munck liikkui Saksassa, Puolassa, Itävallassa, Tšekkoslovakiassa, Elsass-Lothringenissa ja Luxemburgissa.

Esimerkiksi SS-mies Vilho Jyrinki tapasi Munckin ainakin Gross-Bornissa Taka-Pommerissa () 1941 sekä Annabergissa Tšekin ja Puolan rajalla alkuvuodesta 1943.SS-mies Jyrinki tutustui Munckiin sotilassairaalassa. Aamuposti 11.8.2007. Artikkelissa mainittu "Rosborn" on Gross-Bornin sotilasalue.

Vankilatuomio sodan jälkeen Sodan jälkeen Munckia syytettiin maanpetoksesta. Syyte tiivistyi siihen, että hän oli siirtynyt Saksaan Lapin sodan aikana ja värvännyt suomalaisia naisia vakoilijoiksi (katso Saksalaismielinen vastarintaliike Suomessa). Munck tuomittiin neljäksi vuodeksi kuritushuoneeseen maanpetoksesta. Tuomio annettiin Turun hovioikeudessa 10. maaliskuuta 1947 ja säilyi hovioikeuden uudessa käsittelyssä (päätös 1. huhtikuuta 1947), sekä korkeimmassa oikeudessa (5. heinäkuuta 1947).Pohjonen 2000, 56-57 Ehdonalaiseen vapauteen Munck pääsi 23. maaliskuuta 1949.

Vuonna 1957 julkaistussa Jääkärimatrikkelin täydennysosassa Munckin tuomio ilmaistiin seuraavasti: ”Hovioikeus antoi vapauttavan päätöksen, mutta ’korkeammalta taholta’ tulleen määräyksen mukaan tuomittiin neljäksi vuodeksi kuritushuoneeseen.” Munck itse kiisti maanpetoksen elämänsä loppuun asti.

Perinnetapaamisten emäntä Vapauduttuaan Munck asettui Leponiemen kartanoon Hausjärvelle. Ilmeisesti 1940-luvun loppupuolella hän alkoi järjestää vuotuisia tapaamisia entisille jääkäreille sekä SS-pataljoonan miehille syntymäpäivänsä aikoihin elokuussa. Tapaamiset jatkuivat Munckin sairastumiseen ja kuolemaan saakka.SS-mies Jyrinki tutustui Ruth Munckiin sotilassairaalassa. Aamuposti 11. elokuuta 2007

Lähteet Finlands ridderskaps och adels kalender 1956 Kansallisbiografia: Munck, Ruth (1886–1976)

SS-mies Jyrinki tutustui Ruth Munckiin sotilassairaalassa. Aamuposti 11. elokuuta 2007

Viitteet

Kirjallisuutta

Luokka:Jääkäriaktivismi Luokka:Suomalaiset sairaanhoitajat Luokka:Jääkärit Luokka:Lotta Svärd -järjestössä vaikuttaneet henkilöt Luokka:Suomen sisällissodan valkoiset Luokka:Suomalaiset SS-sotilaat Luokka:Suomalaiset aateliset Luokka:Vuonna 1886 syntyneet Luokka:Vuonna 1976 kuolleet